HIIDENKIRNU VÄLJOEN JOKUESSA

Karijärven Patakallio, kuvaaja Mika Honkalinna. Ei saa kopioida!

Väljoki on todella lyhyt, vain parisataa metriä pitkä salmi Karijärven ja Kaajärven välissä, siitä nimi. Väljoessa käy aikamoinen virta keväisin lumien sulaessa ja muutenkin suurten sateiden jälkeen. Jokue on suomen kielen sana, joka tarkoittaa joen alkukohtaa, siis joen yläsuuta. Väljoen Jokuen länsilaidalla Karijärven puolella on kaunis pystysuora pahta. Pahtakin on suomea ja tarkoittaa pystysuoraa kallioseinää. Tässä punagraniittisessa pahdassa on pyöreä onkalo. Tällainen onkalo on syntynyt siten, että vesi on voimallaan liikuttanut virran pohjalla ollutta kiveä. Kivi on heiluessaan ja pyöriessään kairannut alla olleeseen kallioon kuopan. Tällaisia kuoppia sanotaan hiidenkirnuiksi. Niitä on syntynyt kaikkialle maailmaan virtojen pohjalle, ja niitä syntyy tälläkin hetkellä.

Miksi tämä hiidenkirnu on kaivautunut vaakasuoraan sivulle, on arvoitus. Normaalissa hiidenkirnussa maan vetovoima aiheuttaa liikkuvaan kiveen tarvittavan kairausvoiman alaspäin, mutta ei tähän. Tällaisen hiidenkirnun pitäisi olla paljon suurempi alapuoleltaan, mutta eipäs ole. Toinen selitys olisi että pahta on ollutkin vaakasuorassa silloin, kun hiidenkirnu on syntynyt. Tämä merkitsisi, että kirnu on syntynyt miljoona vuotta sitten ennen peruskallion paikallista poimuttumista. Tämän mysteerin voi ratkaista vain ammattigeologi.

Väljoen hiidenkirnu on normaalilla huvilatontilla lähellä rakennuksia. Siksi sinne ei voi kulkea Väljoentieltä. Kesällä voi soutaa tai meloa Karijärveltä ketään häiritsemättä lähelle hiidenkirnua. Talvella sinne pääsee samaa reittiä kävellen tai hiihtäen. Paikka on virtainen, joten jään paksuus pitää varmistaa.

Teksti Kari Tuomi

Karijärven Patakallio, kuvaaja Mika Honkalinna. Ei saa kopioida!