MUISTIKUVIA JAALAN HARTOLAN PVY:N VAIHEISTA

Terttu Herstan, Laina Kukkolan, Taisto Pentinniemen ja Leo Petäjämäen muisteluista koonneet Juha Hersta ja Kari Tuomi.

ARKISTOJEN TUHOUTUMINEN

Vuonna 1990 toimi PVY:n sihteerinä Antti Palvi, Jaalan Karijärvenkylästä. Palvin talo paloi, ja talon mukana paloi Jaalan Hartolan PVY:n arkisto. Siksi muistikuvia on koottu niiltä henkilöiltä, kenellä on asioista on tietoa. Teksti perustuu 70 juhlavuoden esitykseen.

PERUSTAMINEN

Hakalan kylän suutarin Taavi Lahden tytär Hilja Lahti oli valistunut nainen, ja hänen vaikutuksensa oli suuri Hartolan PVY.N perustamisessa. Lahti toimi Pienviljelijäin Keskusliitossa neuvojana perustamisen aikoihin. Myöhemmin hänestä tuli yksi SOK:n ylimmistä johtajista.

Ajatuksena oli, että kylään perustettava pienviljelijäyhdistys kokoaisi kaikki 30 –luvun kyläläiset samaan piiriin. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli Robert Perätalo, kun yhdistys perustettiin 1934. Hartolan PVY on ainoa laatuaan Jaalan kunnassa, tiettävästi myös nykyisessä Kouvolassa. Muissa kylissä on toiminut tai toimii edelleen maamiesseuroja ja maatalousnaisia.

Perustettu yhdistys liittyi Pienviljelijäin Keskusliittoon, joka tarjosi neuvontapalveluja kylien yhdistyksissä ja koulutusta Jokioisten Pienviljelijäkoulussa. Mainittakoon, että tämän koulun on yhdistyksen jäsenistä käynyt ainakin Taisto Pentinniemi vuonna 1948.

Nykyään Pienviljelijäin yhdistysten keskusjärjestönä toimii Maaseutukeskusten Liitto.

HALLINTO

juoksevista asioista vastaa 5 henkinen johtokunta. Tällä hetkellä johtokunnan puheenjohtajana on Tuomo Taavila.

Muita tiedossa olevia PVY:n puheenjohtajia ovat: Jo mainittu Robert Perätalo, Kustaa Makkonen, Edvard Pasanen, Alma Perätalo, Martti Taavila, Paavo Willigsman, Sinikka Laakso, Vihtori Hersta, Terttu Hersta, Timo Lonka, Johannes Palvi, Kari Tuomi, Else Lindeman ja Tuomo Taavila.

Jaalan Hartolan PVY:n ylintä päätösvaltaa käyttää yleiset kevät – ja syyskokoukset,

TUPAILLAT

Tupaillat olivat keskeistä toimintaa yhdistyksessä alusta alkaen aina -90 saakka. Tupaillat olivat tärkeä osa kylän yhteishengen luomisessa. Tupailtoja järjestettiin joka toinen viikko vuoroin eri taloissa. Talo tarjosi kahvit ja pullat, sääntönä oli ettei muuta saanut tarjota, ettei tullut ”kilpavarustelua” talojen kesken.

Naiset tekivät käsitöitä ja miehet tekivät luutia sekä kertoivat vitsejä, ja ”ol niin hauskaa että hirvitti”, kuvaili Laina Kukkola tupailtoja. Tupailloissa laulettiin ja kerättiin pieni kolehti pvy:n toimintaa varten. Tupaillat jatkuivat 1990 luvulle asti.

KURSSIT

esimerkiksi:
Keskusliiton neuvojat ovat pitäneet erilasia pienviljelytoimintaan liittyviä kursseja kuten

*VAIHTEEKSI SIIVEKÄSTÄ, kanaruokakurssi 10.4.1987, osallistujia oli 10 henkilöä.
*SALAATIT JA KASTIKKEET
*PATARUOKIA
*KANKAAN KUDOSTAKURSSI PVY-TALOLLA JA PASASELLA KAHDEN VIIKON KURSSI
*UUDEN PIHAN PERUSTAMISKURSSI, Jouko ja Terttu Kukkolalla
*JUURIKORIEN PUNONTAKURSSI

TANSSIT

Joka Juhannusaatto ja Juhannus päivä pidettiin tanssit. Keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin oli tanssi –iltoja.

Tarina kertoo, että muuan tyttö teki tanssimatkan porukan mukana moottoriveneellä yli Karijärven ja sitten polkupyörällä Hartolan lavalle. Tanssien jälkeen oli pyö räviety, mutta paluu tapahtui paikallisen herrasmiehen kuorma-autolla. Toisen kerran tarinana mukaan lavan lattia jytisi, kun Kuusaan Ladun miehet ryntäsivät paikalle Laturannasta juoksukisan päätteeksi. He kilpailivat siitä, kuka pääsee ensimmäisenä aloittamaan tanssin. Silloin Hartolan tyttöjä vietiin.

Musiikki saatiin usein omasta kylästä, Jouko ja Pertti Hersta soittivat 50- luvulla hanureilla tanssit.

PVY:n lavalla ovat soittaneet ja laulaneet ainakin Katri Helena, Eugen Malmsten, Oikamot, Ari Kaven, Paavo Laaksonen, Taisto Nyman, Suruttomat, Esko Könönen, Ka- Ta- Vi- Le (lavan kantayhtye) jne.

Hartolan lava oli hyvin suosittu. Lippuja saattoi mennä satoja illassa, parhaimmillaan viitisen sataa.

Vielä 50 –luvulle jatkui kylien välisten tappelujen perinne tanssi-iltoina. Hartolan miehetkin kunnostautuivat ansiokkaasti kylän maineen puolustamisessa. Järjestysmiehillä oli tuliset paikat, mutta Taisto Pentinniemi kertoi, että kuitenkin tiukoistakin paikoista puhumalla.

Muutaman kerran tanssien järjestäjänä toimi ulkopuolinen taho, hoitaen tanssit ja maksaen yhdistykselle sovitun vuokran. Vuonna 1985 alkoi täälläkin diskoaika, kun lavalla tanssittiin niin PVY:n talossa kuului diskosoundit.

Vuodesta 2007 lähtien tanssit ovat olleet olennainen osa teatterin iltamaperinnettä.

TEATTERI

Tultaessa 2000 luvulle, oli keksittävä uusia toimintatapoja PVY:n toiminnan rahoittamiseksi.
Asiaa pohdiskeltiin ankarasti, kunnes eräänä päivänä Vuokko Tuomi toi esille ajatuksen näytelmästä, mikä pohjautuu Anja Dammertin kertomukseen evakkoajastaan Jaalan Hartolan kylässä Talvisodan aikoihin.

Tuumasta toimeen, kysyttiin Anja Dammertilta lupa käyttää hänen kertomustaan pohjana näytelmälle. Lupa saatiin, Vuokko Tuomi kirjoitti näytelmän ”Sodan tuomat”. Näytelmä oli kylän yhteinen ponnistus, näyttelemässä oli 23 kyläläistä ja lukuisa määrä kulisseissa, keittiössä, liikennettä ohjaamassa jne.

Ajatus oli, että ehkä 50 henkilöä voisi tulla näytelmää katsomaan, ja tuli 400 ihmistä ja jouduimme esittämään kaksi ylimääräistä näytöstä….. vuodesta 2007 lähtien on esitetty näytelmät, ”Sodan tuomat”, ”Sodan aikaan”, ”Sodan varjoist” sekä ”Kärrytie vie kaupalle”. 2014 esitetään ”Kärritieltä maailmalle”

Näytelmät ovat sydämellä tehty ja koskettavaa draamaa, ja palaute on ollut erinomaista.
On todettava, että ilman näytelmien tuomaa rahoitusta, olisi epävarmaa koko PVY:n toiminta.

Olemme saaneet avustuksia Jaala säätiöltä ja JEV-säätiöltä sekä Kouvolan kaupungilta, toiminnan tueksi.

TALKOOTOIMINTA

Tanssilavoja oli Hartolan kylän lähistöllä mm. Ansalahdessa, Huhdasjärvellä, Paljakassa, Siikakoskella ja Siikavassa. PVY:kin päätti rakentaa oman tanssilavan, ihan kateudesta kuulemma. Tarkoitukseen järjestyi tontti keskeltä kylää Suoma ja Viljo Pasasen maista, mistä lohkottiin PVY:lle oma tila.

Rakentaminen hoidettiin talkoilla ja puut saatiin lahjoituksena kyläläisiltä. Lavalla pidettiin ensimmäiset tanssit 1948.

Yhdistyksen vilkas toiminta ja kertynyt pääoma antoivat mahdollisuuden oman talon rakentamiseen. Työt alkoivat 1951, avajaiset pidettiin 1952. Talo oli ympärivuotisessa käytössä. Kiinteistön ylläpito vaati ja vaatii edelleen jatkuvaa talkootoimintaa. 2013 talkootunteja oli noin 200

Lavaa laajennettiin 1982. Rakentajina olivat mm. Keijo Arvila ja Ville Kvick. Suurin osa puutavarasta tuli Huhdasjärven puretusta tanssilavasta.

Myöhemmin talo ja lava ovat saaneet peltikaton, talo uuden ulkovuorauksen, sisä WC:n, keittiön jne. talkoita on riittänyt riittävästi.

MATKAT

Kun jäsenistö teki vuodesta toiseen paljon talkootöitä, jopa juhannuksetkin alusta loppuun, päätettiin sen vastapainoksi virkistäytyä hiukan matkustelemalla.

Ensimmäinen matka tehtiin Väinö Siikavan veneellä Kultareitille. Sittemmin on matkusteltu Tukholmaan, Tallinnaan, Leningradiin ja Moskovaan. Teatterimatkoja on tehty Kouvolaan, Lahteen ja Mikkeliin.

MUUTA TOIMINTAA

PVY:n taloa on käytetty ympäri vuoden. Pönttöuunit ja sähkölämmittimet ovat antaneet siihen mahdollisuuden.

Talossa on näytetty elokuvia, näytelty, pidetty iltamia, tanssittu häitä, järjestetty kursseja ja kaikkea mahdollista.

Toimintaa se on tulipalonkin sammuttaminen. Eräänä kesäpäivänä kuulivat Kukkolan väki kuuli kovaa huutoa joen toiselta puolelta. Kuului ”tulipalo, vettä nopeasti” ja vettä saatiinkin. Kauppias Olli Loukkojärvi järjesti ”sankoketjun” ja palo saatiin sammutettua. Tuli oli karannut pihatalkoiden roskapoltosta.

NYKYHETKEEN

Kun lavaa ja taloa rakennettiin, ja PVY:n toiminta oli vilkkaimmillaan, oli Jaalassa 4000 asukasta nyt, vain 1500 (tai 95 000 asukasta).

Nuoret ovat muuttaneet pääsääntöisesti pois muualle ja kylällä on valtaosa ihmisistä eläkeläisiä. Kuitenkin hyvällä yhteishengellä ja jatkuvalla talkootyöllä on PVY säilynyt toimivana ja oma kiinteistö on saatu pysymään kunnossa.

On hienoa, kun 80 –vuotias Jaalan Hartolan pvy ry. voi yhä edelleen tarjota seudulle työtilaisuuksia, koulutusta ja huvia ja näin osaltaan pitää maaseutua elävänä.

 

 

 

Vastaa